Joutsassa on tilaa ajatuksille
Ensin tein satunnaisia etäpäiviä mökillä, sitten vietin muutaman kesän puolijoutsalaisena. Sitten pistin taulukkoon maalla ja kaupungissa viettämäni ajan ja koko vuoden bussimatkat. Aloin myydä kodin irtaimistoa kirpputoreilla ja lahjoitin paljon pois. Isoimmat tavarat muutin mukanani maalle. Siinä samalla siirtyi Joutsaan myös viestintäalan yritys ja sosiaalinen elämä – helsinkiläiset kaverini tulivat sittemmin luokseni maalle kyläilemään. Helsingissä oli tavattu yleensä kiireisesti kahvilassa, nyt vietettiin aikaa koko viikonloppu.
Siirtymä Helsingistä lapsuusmaisemiini Joutsaan vei käytännössä noin neljä vuotta: ajatuksesta kokeiluun ja lopulliseen muuttopäätökseen. Loiva siirtyminen maalle onnistui, kun työ on muutenkin yrittäjän mukana kulkevaa. Teen töitä valokuvaajana ja toimittajana, ja nykyisin minulla on lisäksi oma ekohenkinen verkkopuoti.
”Helsinki on minun luonteelleni ylivirittynyt paikka luovaan työhön. ”
Joillekin asiakkailleni maalla asuminen on suorastaan valttikortti. Pääkaupunkiseudulta on tultu minun luokseni varta vasten valokuviin, kun torppani metsän keskellä on kuulemma niin tunnelmallinen paikka.
Työt täällä ovat ihan samoja kuin kaupungissa, mutta luonto ja hiljaisuus antavat paremmin tilaa ajatuksille. Jälkiviisaana voisi sanoa, että Helsinki on minun luonteelleni ylivirittynyt paikka luovaan työhön. Koskaan siellä ei ole täysin hiljaista, pimeää tai pysähtynyttä. Metsän keskellä asuessa on tarvittaessa kaikkea sitä, ja se on ihanaa.
Yrittäminen ja asuminen Joutsan kokoisessa pitäjässä on ihan helppoa, ei sitä tarvitse pelätä. Ihmisiä on vähemmän, mutta siinäkin on omat etunsa. Täällä on valinnanvaraa asumisessa, liiketiloissa ja vapaita tonttejakin on runsaasti. Hinnat ovat vähintäänkin kohdallaan. Tällä hetkellä minulla on koti metsän keskellä ja kaupunkiasunto kirkonkylällä, lähinnä työtä varten. Kahden asunnon taktiikka toimii Joutsassa, mutta Helsingissä ei sellaisesta olisi voinut edes haaveilla. Bussiyhteydet etelään ja pohjoiseen ovat harmillisesti vähentyneet parin vuoden aikana, mutta liikkumaan silti pääsee julkisillakin. Oma auto tietysti helpottaa liikkumista.
Ilma on raikas, kotiportailta näet revontulet ja tähdet. Aika vaikea oli minun enää löytää perusteita jäädä Helsinkiin asumaan.
”Tällä hetkellä minulla on koti metsän keskellä ja kaupunkiasunto kirkonkylällä.”
Ilona Savitie
Viestintäalan yrittäjä, hiljaisuudessa viihtyvä jouluihminen
Asuu suvun vanhassa talossa metsän keskellä
Lue myös muut asumisen tarinat