Ympäristövalvonta, ympäristö- ja maa-ainesluvat
Ympäristövalvonnan palvelut sähköisesti Lupapiste-palvelussa
Joutsan kunnan ympäristövalvonnassa on otettu käyttöön Lupapiste-palvelu. Palvelun kautta rekisteröityneet käyttäjät, niin kuntalaiset kuin yritykset, voivat hakea lupia tai tehdä ilmoituksia Joutsan alueella. Sähköinen palvelu kattaa mm. ympäristö- ja maa-ainesluvat, meluilmoituksen, vesihuoltolain mukaiset vapautushakemukset sekä poikkeamisen ympäristönsuojelumääräyksistä.
Ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäväkenttä perustuu laajaan lainsäädäntöön kuten ympäristönsuojelulakiin, jätelakiin, vesilakiin, maa-aineslakiin sekä maasto- ja vesiliikennelakiin. Joutsan kunnassa ympäristönsuojelu- ja maa-aineslupaviranomaisena toimii tekninen lautakunta. Osassa päätöksistä ja ilmoituksista päätäntävalta on delegoitu viranhaltijalle. Ympäristönsuojelun tehtävät hoidetaan yhteistyössä Luhangan kunnan kanssa.
Lupien ja ilmoitusten käsittely sekä lupien valvonta on pääsääntöisesti maksullista. Joutsan kunnan voimassa olevat taksat löytyvät Ympäristönsuojeluviranomaisen taksasta sekä Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta suoritettavista maksuista.
Haja-asutuksen jätevedet
Jätevesisäädökset ja ympäristönsuojelumääräykset koskevat heti uudisrakentamista. Jätevesijärjestelmän korjaustoimenpiteet koskevat ennen vuotta 2004 myönnettyyn rakennuslupaan perustuvia käyttökuntoisia jätevesijärjestelmiä. Jätevesisäädösten mukaan ranta-alueilla ja pohjavesialueilla jätevesien käsittelyjärjestelmän on täytettävä ankarampi puhdistusvaatimus 31.10.2019 mennessä. Muilla alueilla sijaitsevien jätevesien käsittelyjärjestelmien on täytettävä perustason puhdistusvaatimukset vasta kiinteistöllä tehtävän lupaa tai ilmoitusta edellyttävän remontin yhteydessä. Uudisrakentamisen ja remontoinnin yhteydessä rakennusvalvontaviranomainen hyväksyy jätevesijärjestelmää koskevan suunnitelman.
Jätevesisäädösten jätevesijärjestelmiä koskevat puhdistusvaatimukset eivät koske niitä kiinteistöjä, joilla on käyttökuntoinen jätevesijärjestelmä ja kiinteistöllä vakituisesti asuvat kiinteistönomistajat ovat täyttäneet 68 vuotta 9.3.2011 tai ennen sitä.
Haja-asutusalueiden jätevesien puhdistamista koskeva asetus (157/2017) edellyttää, että vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla käytössä olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmästä on laadittuna selvitys sekä järjestelmän käyttö- ja huolto-ohje. Ne on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Laatiminen on kiinteistön omistajan vastuulla. Ympäristöhallinnon sivulta löytyy selvityksen tekoa varten lomake.
Poikkeaminen jätevesien käsittelyvaatimuksista
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen jätevesijärjestelmän uusimisesta enintään 5 vuoden määräajaksi kerrallaan. Poikkeus voidaan myöntää, jos olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä ympäristöön aiheutuva kuormitus on vähäinen tai käsittelyjärjestelmän uusiminen on korkeiden kustannusten tai teknisen vaativuuden vuoksi kohtuutonta kiinteistön haltijalle. Hakemuksen käsittely on maksullista ja siitä peritään ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukainen käsittelymaksu. Vapautushakemuksen voi tehdä oheisella lomakkeella.
Ilmoitus jätteen ammattimaisesta keräystoiminnasta
Jätteen ammattimaisesta keräyksestä on jätelain 100 §:n mukaisesti tehtävä ilmoitus jätehuoltorekisteriin merkitsemistä varten sen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, jonka alueella keräystä harjoitetaan. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ennen keräyksen aloittamista. Ammattimaisella keräyksellä tarkoitetaan jätteen kokoamista esimerkiksi kunnan, tuottajayhteisöjen, jakelijoiden tai muiden jätehuollon palveluyritysten järjestämiin vastaanottopaikkoihin jätteen edelleen kuljettamiseksi käsittelyyn. Jos keräys toteutetaan osana muuta ympäristöluvanvaraista toimintaa, ei erillistä ilmoitusta jätehuoltorekisteriin tarvitse tehdä.
Ilmoituslomake liitteineen sekä täyttöohje (suomi.fi)
Jätehuollon valvonta
Tekninen lautakunta valvoo jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista, kuten jätehuollon järjestämistä sekä roskaamiskiellon ja maaperän saastumiskiellon noudattamista.
Joutsan kunnan yleiset jätehuoltomääräykset koskevat kaikkia Joutsan kunnan alueella olevia kiinteistöjä. Määräysten mukaan jokaisen kiinteistön haltijan on huolehdittava kiinteistöllään jätteiden lajittelusta ja toimitettava ne eri jätelajeille tarkoitetuille vastaanottopaikoille.
Joutsan kunnan jätehuoltomääräyksissä on annettu yksityiskohtaiset ohjeet kiinteistöittäisestä jätehuollosta.
Roskaaminen
Jätelain 72 §:n mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. Lain mukaan roskaajan on poistettava roskaava esine tai aine ympäristöstä ja muutoinkin siivottava roskaantunut alue.
Poltto
Jätteiden sekä paine- ja pintakäsitellyn puun poltto kiinteistöllä on kielletty sekä lämmityslaitteissa että avopolttona. Puhdasta puutavaraa, risuja ja oksia ja niihin verrattavaa saa kuitenkin polttaa lämmityslaitteissa. Risujen ja oksien avopoltto on asemakaava-alueilla kielletty.
Kompostointi
Kiinteistöllä saa kompostoida sillä syntyvää bio-, elintarvike- tai puutarhajätettä. Komposti on sijoitettava ja hoidettava niin, etteivät haittaeläimet pääse siihen, ja ettei siitä aiheudu haju-, hyönteis- tai muita haittoja.
Jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa
Pienimuotoinen jätteiden hyötykäyttö maarakentamisessa on sallittu kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tehtävän ilmoituksen perusteella. Ilmoitus on tehtävä vähintään 30 vuorokautta ennen jätteen sijoittamista. Maarakentamisessa hyödynnettävä jäte ei saa sisältää ympäristölle tai terveydelle haitallisia aineita ja sen raekoko saa olla enintään 150 mm. Pohjavesialueilla jätteiden käyttö on puhtaita ylijäämämaa-aineksia lukuun ottamatta kielletty. Maanomistaja vastaa maahan sijoitetusta jätteestä. Tutustu ohjeeseen.
Laajamittaisempi jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa (betonijäte, tuhka, tiili- ja asfalttimurske, jätteenpolton kuona, kalkit, rengasjäte) tapahtuu valtioneuvoston asetuksen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017, ns. Mara-asetus) mukaisesti. Toiminta voi myös vaatia ympäristöluvan. Lisätietoa ja lomakkeen ilmoitusta varten löydät valtion ympäristöhallinnon sivuilta. Ilmoitus tehdään Keski-Suomen ELY-keskukselle.
Kemikaalisäiliön jättäminen maaperään
Joutsan kunnan ympäristönsuojelumääräysten 26 §:n mukaan käytöstä poistetut polttonestesäiliöt on poistettava maaperästä putkistoineen ja tarkastutettava ja tyhjennettävä ennen poistamista valtuutetulla tarkastajalla. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää poikkeuksen velvollisuudesta poistaa polttonestesäiliö maaperästä, mikäli poistaminen on teknisesti hyvin vaikeaa tai siitä aiheutuu vahinkoa muulle omaisuudelle. Edellytyksenä on myös, että valtuutettu tarkastaja ei ole tarkastuksessaan todennut säiliövuotoja eikä siitä aiheutuvaa ympäristön pilaantumista. Hakemuksen voi tehdä oheisella lomakkeella.
Luonnonmuistomerkin perustaminen
Joutsassa tekninen lautakunta päättää luonnonsuojelulain 26 §:n mukaisesti alueen omistajan hakemuksesta tai suostumuksella yksityisen omistamalla maalla olevan luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta. Hakemuksen luonnonmuistomerkin rauhoittamiseksi voi tehdä vapaamuotoisena. Ohjeita luonnonmuistomerkin rauhoittamiseen liittyen löytyy täältä.
Ohje luonnonmuistomerkin rauhoittamiseksi (Kuntaliitto)
Maa-aineslain mukainen ilmoitus
Maa-aineslain 23a § velvoittaa maa-ainesluvan haltijan ilmoittamaan lupaviranomaiselle vuosittain otetun aineksen määrän ja laadun. Ottajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle myös kotitarveotosta ottopaikan sijainti ja arvioitu ottamisen laajuus, jos ottamisalueelta on otettu tai on tarkoitus ottaa enemmän kuin 500 kiintokuutiometriä maa-aineksia. Lupa- ja valvontaviranomainen toimittaa ottotiedot elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.
Maa-aineslain mukainen lupa
Maa-ainesten ottaminen muuhun kuin omaan kotitarvekäyttöön vaatii maa-aineslain mukaisen luvan. Lupaa haetaan asianomaisesta kunnasta. Kunta päättää luvan myöntämisestä ja valvoo ottamista kunnan alueella. Lupaharkinnassa on otettava huomioon maa-aineslain 3 §:n ympäristöehdot.
Maa-ainesten ottaminen voi tarvita myös muita lupia.
Luonnonsuojelulain 4 luvussa esitetyt suojeltavat luontotyypit sekä lain 47 §:n tarkoittamat ja asetuksen 22 §:n liitteessä 4 esitetyt erityisesti suojeltavat eliölajit ovat maa-aineslain tarkoittamia erikoisia luonnonesiintymiä, jotka tulee huomioida maa-ainesten ottamisen suunnittelussa.
Laki ja asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia sovelletaan tietyissä tapauksissa myös maa-ainesten ottamishankkeisiin. Maa-aineslain mukainen ottamishanke voi tulla YVA-menettelyyn joko suoraan YVA-asetukseen (6 §) sisältyvän hankeluettelonperusteella tai muutoin YVA-menettelyn tapauskohtaisen (YVAL 4 § 2 mom.) soveltamispäätöksen perusteella.
Hankeluettelon perusteella kiven, soran tai hiekan otto edellyttää YVA-menettelyä, mikäli louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä on vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa. Päätöksen arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa tekee alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Maastoliikenne
Moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla tapahtuvaan kilpailujen ja harjoitusten toistuvaan tai pysyvään järjestämiseen samassa maastossa on oltava maastoliikennelain mukainen lupa. Lupaviranomaisena toimii ympäristötarkastaja. Lupa on haettava myös yksittäisen tapahtuman järjestämiseen, jos tapahtumasta on odotettavissa huomattavia haittoja luonnolle, muulle ympäristölle, asutukselle, yleiselle virkistyskäytölle, kalastukselle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle. Lupaa ei tarvita, mikäli toiminta sijoittuu tätä tarkoitusta varten asemakaavassa varatulle alueelle tai alueelle, jolle on annettu toiminnalle ympäristölupa.
Kilpailu- ja harjoitusluvan myöntäminen edellyttää, että tapahtuma täyttää riittävät turvallisuuden vaatimukset eikä toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa luonnolle tai muulle ympäristölle, kalastukselle, asutukselle, yleiselle virkistyskäytölle tai muulle yleiselle edulle. Lisäksi luvan myöntäminen edellyttää, että toiminnan järjestämiseen on saatu alueen omistajan tai haltijan kirjallinen lupa.
Maatalouden vesien suojelu
Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskee ns. nitraattiasetus . Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen toimii nitraattiasetuksen mukaisissa asioissa valvontaviranomaisena siten kuin ympäristönsuojelulain 13 luvussa säädetään.
Nitraattiasetus ohjeistaa mm. lannoitteiden peltoon levittämisen ajankohtia, tapaa, määriä ja sijaintia. Asetuksen mukaan mm. lannan levitys routaantuneeseen, lumipeitteiseen tai veden kyllästämään maahan on kielletty, ja typpilannoitus on kielletty viittä metriä lähempänä vesistöä. Asetus koskee kaikkia maatalouden harjoittajia.
Karjanlannan ja virtsan varastointitilan tulee olla niin suuri, että siihen mahtuu vuoden aikana kertynyt lanta lukuun ottamatta laitumelle jäävää lantaa. Poikkeaminen varastointitilavuudesta on mahdollista, mikäli lanta luovutetaan hyödyntäjälle, jolle on myönnetty ympäristölupa vastaanottaa sitä tai lantaa luovutetaan toiselle viljelijälle lantalaan varastoitavaksi.
Lannan aumaus
Kuivikelantaa voidaan työteknisistä ja hygieenisistä syistä varastoida asianmukaisesti tehdyssä ja peitetyssä aumassa. Aumaa ei saa sijoittaa tulvanalaisille alueille eikä pohjavesialueille. Varastointitilavuudesta poikkeamista taikka aumausta aikovan maataloustoiminnan harjoittajan on tehtävä asiasta ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Aumausilmoituksen voi tehdä oheisella Lupapiste-palvelussa.
Lannan levitys poikkeustilanteessa
Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen pellolle on kielletty marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Lannan levittämisen kieltoajasta voidaan kuitenkin poiketa marraskuun loppuun asti tilanteissa, joissa lantaa ei ole voitu hyödyntää lannoitteena pellolla kasvukauden aikana poikkeuksellisen sääolosuhteen vuoksi. Poikkeuksellisena sääolosuhteena pidetään tilannetta, jossa pitkään jatkuneiden runsaiden sateiden ja vähäisen haihdunnan vuoksi pellon märkyys on estänyt lannan syyslevityksen viimeistään lokakuussa.
Mikäli lannanlevitysajasta poiketaan, on kuitenkin muiden lannoitteiden levittämistä koskevien säännösten toteuduttava. Poikkeustilanteessa levittämistä koskevat muun muassa seuraavat edellytykset. Lannoitteita ei saa milloinkaan levittää lumipeitteiseen, routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan. Pellon pintaan levitetty lanta on muokattava maahan vuorokauden sisällä levityksestä. Marraskuussa kyseessä ei ole syyskylvöisen kasvin kylvöä edeltävä lannoitus. Tällöinkasvipeitteisenä talven yli pidettäville peltolohkoille lantaa saa levittää vain sijoittamalla. Ilmoitus lannan levityksestä poikkeustilanteessa tehdään Lupapiste-palvelussa.
Melu
Meluntorjunnan tavoite on terveellinen ja viihtyisä elinympäristö, jossa melusta on mahdollisimman vähän haittaa.
Erilaisten toimintojen, kuten rakennustöiden ja yleisötilaisuuksien melu saattaa häiritä lähialueen asukkaita tai haitata työntekoa. Siksi tilapäisistä, erityisen häiritsevää melua aiheuttavista töistä ja tapahtumista on tehtävä ympäristönsuojelulain (527/2014) 118 §:n mukainen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Rannan ruoppaus ja niitto
Koneellisesta ruoppauksesta on tehtävä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) ja vesialueen omistajalle vähintään 30 vuorokautta ennen töiden aloitusajankohtaa.
Ruoppauksesta ilmoittaminen uudistuu
Vapautus liittymisestä vesi- tai viemäriverkkoon
Vesihuoltolain 11 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää hakemuksesta kiinteistölle vapautuksen velvollisuudesta liittyä vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin. Ennen vapautuksen myöntämistä vesihuoltolaitokselle ja kiinteistön omistajalle tai haltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on pyydettävä vapauttamisesta kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunto. Vapautushakemuksen voi tehdä Lupapiste-palvelussa.
Vesilupa
Vesilailla säännellään vesitaloushankkeiden lupa-asioita. Niitä ovat esimerkiksi laiturin, sillan, padon, vesijohdon ja kaapelin rakentaminen vesistöön, vesivoiman hyödyntäminen, kulkuväylät ja muut vesiliikennealueet, puutavaran uitto, ojitus, vesistön säännöstely sekä veden ottaminen.
Vesistön pilaamisasiat käsitellään ympäristönsuojelulain nojalla.
Tutustu vesilain mukaiseen lupaan.
Ympäristöllisten lupamennettelyjen yhteensovittaminen
Jos haet kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ympäristö- tai maa-aineslupaa ja hankkeeseesi kytkeytyy myös muita ympäristöllisiä lupia, voit pyytää luvan käsittelijältä lupamenettelyjen yhteensovittamista.
Tutustu ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamiseen www.ymparisto.fi/yhteensovittaminen
Ympäristölupa, ilmoitusmenettely tai rekisteröinti
Ympäristölupa
Joutsassa ympäristölupaa haetaan toiminnan laajuudesta riippuen joko Joutsan tekniseltä lautakunnalta tai Länsi-Suomen aluehallintovirastolta.
Ympäristölupa on ympäristönsuojelulain (527/2014) ja sen nojalla annetun ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) mukainen lupa toiminnalle, joka aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa. Luvanvaraisia toimintoja ovat esimerkiksi metsä-, metalli- ja kemianteollisuus, energiantuotanto, jätteen ammattimainen käsittely ja eläinsuojat. Ympäristöluvassa annetaan määräyksiä toiminnan aiheuttamista päästöistä ja niiden rajoittamisesta, jätteistä ja niiden synnyn vähentämisestä, toimista häiriötilanteista sekä muista toimista, joilla ehkäistään pilaantumisen vaaraa.
Yleinen ilmoitusmenettely
Yleinen ilmoitusmenettely koskee mm. suurta osaa eläinsuojista, kemikaalivarastoista, elintarviketeollisuuden laitoksista, sahoista ja liikennevarikoista sekä vähäisiä ampumaratoja. Ilmoitusmenettelyyn kuuluvat toiminnat ovat velvollisia tekemään ympäristönsuojelulain 115 a §:n mukaisen ilmoituksen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 120 päivää ennen toiminnan aloittamista. Ilmoituksesta annetaan valituskelpoinen päätös.
Lisätietoa ilmoitusmenettelystä, ohjeet sekä toimialakohtaiset lomakkeet löytyvät valtion ympäristöhallinnon verkkosivuilta.
Rekisteröintimenettely
Ympäristönsuojelun tietojärjestelmään rekisteröitäviä toimintoja ovat suurin osa polttoaineteholtaan alle 50 MW:n energiantuotantolaitoksista, nestemäisten polttoaineiden jakeluasemista ja asfalttiasemista. Lisäksi ympäristönsuojelulain liitteessä 2 mainitut kemialliset pesulat ja orgaanisia liuottimia käyttävät toiminnat on rekisteröitävä. Rekisteröitäville toiminnoille ei haeta ympäristölupaa.
Menettelyn piiriin kuuluvien laitosten tulee tehdä rekisteröinti-ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 90 päivää ennen toiminnan aloittamista. Rekisteröitävän toiminnan on noudatettava toimialakohtaisessa asetuksessa säädettyjä vaatimuksia. Rekisteröinti on luonteeltaan kirjaamistoimenpide, jossa ei tehdä hallinnollista päätöstä eikä anneta määräyksiä.
Ympäristöhallinnon www-sivulta löytyvät tarkemmat ohjeet rekisteröintimenettelystä sekä toimialakohtaiset rekisteröintilomakkeet (energiantuotantolaitos, jakeluasema, asfalttiasema, VOC-toiminta)
Tutustu ympäristöluvan hakemiseen ja lomakkeisiin.
Ympäristövalvonnan palvelut sähköisesti Lupapiste-palvelussa
